lauantai 21. huhtikuuta 2012

Sosiaalinen media alakouluun? - Mikä sen estää

"Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa", todetaan Opetushallituksen antamassa suosituksessa sosiaalisen median opetuskäytöstä. Saman havainnon voi tehdä itsekin, kun seuraa sitä asioiden ja aiheiden kirjoa, joka virtaa erilaisten some-palveluiden tietovirrassa. On kuitenkin elämän osa-alueita, joihin sosiaalisella medialla näyttää olevan vaikeuksia tunkeutua. Tällainen on peruskoulu, jossa saan itsekin työskennellä.

Opettajat ovat vaihtelevasti mukana sosiaalisessa mediassa. Omalla paikkakunnallani Pohjois-Suomessa arvioni mukaan opettajat käyttävät muuta aikuisväestöä keskimääräistä vähemmän somea yksityiselämässään. Syytä tähän en osaa sanoa, mutta tällainen on tuntuma. Tilanne on siinä mielessä huolestuttava, että näen sosiaalisen median eri muodot merkittävänä mahdollisuutena oman ajan seuraamisessa ja myös ammattitaidon ylläpitämisessä. Lisäksi on huolestuttavaa, jos suurin osa opettajista ei ymmärrä sitä viestintätodellisuutta, jossa heidän oppilaansa elävät. Näiden lisäksi menetämme koko ajan työvuosia, joiden aikana lapsemme ja nuoremme voisivat oppia tehokkaasti somen avulla.

Itse olen jo vuosien ajan hakenut mahdollisuutta käyttää sosiaalista mediaa oppimisen välineenä omien peruskoulun 5-6. luokan oppilaitteni kanssa. Itse saan somen kautta olla mukana yhteisöllisessä tiedonmuodostuksessa ja oppimassa uutta vuorovaikutuksessa muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Koen, että en olisi opettaja, jos en pohtisi, miten tällaiset kiehtovat oppimisprosessit saisi istutettua tukemaan omien oppilaitteni kasvua ja kehitystä. Joitakin wiki-kokeiluja on ollut, mutta en voi kehua, että prosessit olisivat juurtuneet osaksi luokan jokapäiväistä toimintaa. Uskon kuitenkin vahvasti, että sosiaalisella medialla voisi olla merkittävä rooli koulun oppimiprosessien uudistamisessa.

Esteitä

Miksi sosiaalinen media, vaikka sen vahvuudet ovat kiistattomat, ei ole päätynyt peruskoulun luokkahuoneisiin? On esitetty, että suomalainen koulu pitäisi räjäyttää, että halutut uudistukset toteutuisivat. Itse uskon vähemmänkin riittävän, mutta jotain tulisi kuitenkin olla toisin. Tässä muutamia näkökohtia asiasta:

1. Tämän päivän koulussa oppiskellaan sellaisilla käyttöliittymillä, jotka voidaan tarjota jokaisen oppilaan jatkuvaan henkilökohtaiseen käyttöön. Sosiaalinen media ei pyöri oppikirjoissa.

2. Suomalainen opettaja on ehkä korkeimmin koulutettu maailmassa. Suomalainen opettaja ottaa vastuun oppimisesta. Hän ei helposti siirry tutusta ja turvallisesta uuteen, jos kokee sen epävarmaksi ja suuritöiseksi entiseen verrattuna.

3. Tiettyjen sosiaalisen median palvelujen käytön suosio perustuu niiden helppokäyttöisyyteen. Mutta nekin ovat helppoja vain aikuisille, jotka kykenevät itsenäiseen kriittiseen ajatteluun, ymmärtävät lukemansa ja osaavat ilmaista mielipiteitään ja ideoitaan sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla tarvitsematta pelätä kiusatuksi joutumista. Lapset vasta opettelevat näitä taitoja. Lapsi ei kykene hallitsemaan suuria kokonaisuuksia aikuisen tavoin. Kuka kehittäisi sosiaalisen median lapsille?

Ratkaisuja

Käyttöliittymäongelmaan on hyvää vauhtia tulossa ratkaisu tablettien muodossa. Kun tablet-tietokone saadaan oppilaan henkilökohtaiseksi työvälineeksi, uskon sen jossain vaiheessa korvaavan oppi- ja työkirjan. Tekstin lukeminen näytöltä ei ole sen vaikeampaa kuin oppikirjoistakaan (lisäksi sen voi myös halutessaan kuunnella) ja opittavan tiedon prosessoinnille tietokone tarjoaa mahdollisuuksia huomattavasti työkirjan paperia laajemmin.

Opettajat on saatava huomaamaan sosiaalisen median mahdollisuudet. Ensin heidät on saatava somen käyttäjiksi ja sen kautta löytämään sen vahvuudet oppimisessa. Kun oppilaille sitten jaetaan tabletit oppimista tukevalla sisällöllä varustettuna, ei suomalaiselle oppimisen ammattilaselle tarvitse erikseen kertoa että mahdollisuuksien pilvi on ulottuvilla.

Avainroolissa tulevat olemaan lapsille kehitettävät sosiaaliset tiedon prosessoinnin ja vuorovaikutuksen palvelut, lasten sosiaalinen media. Oppikirjojen, jotka ovat aikansa erinomaisesti palvelleet koulujamme, suunnittelussa on koko niiden historian ollut vahvasti mukana käsitys lapsen kehitystasosta. On ilmiselvää, ettei aikuiselle tarkoitettu oppikirja toimi lapsella. Miksi siis aikuisille tarkoitettujen sosiaalisen median palvelujen tulisi toimia lapsilla?

Odotan innolla, mikä taho ensimmäisenä tarttuu tähän mahdollisuuteen ja alkaa kehittää lasten kehitystason huomioivaa ja aidosti sosiaalisen median vahvuuksia hyödyntävää palvelua. Asialla on jo kiire, sillä tablettien vyöry kouluihin on alkanut.

***

Tämän tekstin kirjoittamiseen vaikutti Suomen johtaviin sosiaalisen median tutkijoihin ja kouluttajiin kuuluvan Harto Pöngän diasarja Sosiaalinen media opetuksessa. Kiitos Harto!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti